Hei! Tässä artikkelissa kirjoitan yhdestä tärkeästä ihanteesta, johon pyrkiminen on hyödyllistä melko lailla kaikilla elämän osa-alueilla, myös kuvataiteen opiskelussa. Kyseessä on objektiivisuus ja faktojen vapauttava voima.
Mitä on objektiivisuus?
Objektiivinen tarkoittaa sitä, että tarkastellaan asioita tai tilanteita ilman henkilökohtaisia tunteita, ennakkoluuloja tai mielipiteitä. Objektiivinen näkökulma pyrkii perustumaan faktoihin, havaintoihin ja todisteisiin sen sijaan, että siihen vaikuttaisivat omat mieltymykset tai tuntemukset.
Objektiivisuus pyrkii olemaan neutraali ja rehellinen tulkintatapa, joka ei vääristä tietoa tai luo vääriä mielikuvia. Se voi olla tärkeä erityisesti tiedonannon, tutkimuksen, journalismin ja päätöksenteon yhteyksissä, joissa pyritään saamaan selkeä ja oikeudenmukainen käsitys tilanteesta tai asiasta.
Objektiivisuuden vastakohta
Objektiivisuuden vastakohta on subjektiivisuus. Subjektiivisuus viittaa siihen, että tarkastelija tulkitsee asioita ja tilanteita omien henkilökohtaisten tunteiden, mielipiteiden, uskomusten ja kokemusten kautta. Subjektiivinen näkökulma voi johtaa siihen, että tulkinnat ja arviot ovat vahvasti värittyneitä yksilön omilla tuntemuksilla, ja ne voivat vaihdella eri ihmisillä.
Toisin kuin objektiivisuus, subjektiivisuus ei pyri olemaan neutraali tai riippumaton tunteista ja mielipiteistä. Subjektiivinen näkökulma voi olla tärkeä esimerkiksi taiteessa, kirjallisuudessa tai henkilökohtaisessa ilmaisussa, mutta se voi aiheuttaa ongelmia silloin, kun pyritään saamaan selkeä ja yhteinen käsitys faktuaalisesta asiasta tai tilanteesta.
Taiteen lajeissakin subjektiivisuus voi muodostua ongelmaksi silloin kun on kyse osaamisen kehittämisestä. Koska taidon kehittämisessä on todistettavasti hyvin toimivia menetelmiä ja huonommin toimivia tapoja. Jos esimerkiksi haluaisit oppia maalaamaan niin kannattaa ottaa selvää siitä millaiset menetelmät ovat johdonmukaisesti tuottaneet taitavia tekijöitä. Hyviä menetelmiä on toki monta, mutta niissä on yleensä tunnistettavissa tietyt yhdistävät tekijät. Jos tunnistat nuo taustalla olevat lainalaisuudet ja periaatteet voit ainakin teoriassa vaikka kehittää oman harjoitusmetodin, joka ei täysin vastaa mitään olemassa olevaa menetelmää. Tosin kovin kaukana se tuskin voi olla siitä miten maalaustaitoa opiskellaan eri kouluissa ja perinteissä. Maalaaminen on kuitenkin aina maalaamista.
Pahimmassa tapauksessa voit hidastaa tai jopa estää kehityksesi sillä, että maalaat vain mututuntuman mukaan ilman empiirisesti todistettujen käytäntöjen apua. Olen itse kokeillut tätä ja se johti pettymykseen kovasta työstä huolimatta. Mutta sitten kuin selville, joitakin avain faktoja maailmani mullistui totaalisesti ja kehityksesi siirtyi aivan uudelle vaihteelle.
Joten objektiivisuuden ihanne on melko arvokas asia myös kuvataiteessa. Sehän on muuten äärimmäisen tärkeää havaintomaalaamisessa ja -piirtämisessä. Muuten taiteilija päätyy piirtämään ja maalaamaan primitiivisiä ja epäuskottavia kuvitelmiaan kauniin visuaalisen totuuden sijaan.
Mutta miten voimme olla objektiivisia? Käydään läpi joitakin keinoja.
Näin olet objektiivisempi
Tässä on viisi neuvoa, jotka voivat auttaa sinua olemaan objektiivinen:
Tietoisuus omista ennakkoluuloista: Ole tietoinen omista henkilökohtaisista ennakkoluuloista ja mielipiteistäsi. Ennakko-oletusten tunnistaminen auttaa sinua erottamaan omat näkökantasi faktoista ja näkemään tilanteen monipuolisemmin.
Tutkiminen ja tiedonhankinta: Pyri keräämään mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä ennen kuin teet päätelmiä. Luotettava ja monipuolinen tieto auttaa sinua perustamaan tulkintasi faktoihin eikä vain omiin mielipiteisiisi.
Kriittinen ajattelu: Kyseenalaista omat ja muiden esittämät väitteet. Pohdi, millaisia todisteita ja perusteita on väitteiden takana. Älä hyväksy asioita sokeasti, vaan arvioi niitä kriittisesti.
Empatia ja toisten näkökulmien ymmärtäminen: Pyri asettumaan muiden ihmisten asemaan ja ymmärtämään heidän näkökulmiaan. Tämä auttaa sinua näkemään tilanteen useasta eri kulmasta ja vähentää omia ennakkoluulojasi.
Selkeät argumentit ja todisteet: Kun ilmaiset mielipiteitäsi tai tekemäsi päätökset, pyri käyttämään selkeitä argumentteja ja tuomaan esille vakuuttavia todisteita. Tämä auttaa perustelemaan näkökantasi ja erottamaan sen omista subjektiivisista tunteistasi.
Objektiivisuus voi olla haastavaa, mutta pyrkimys siihen voi auttaa saavuttamaan paremman ymmärryksen ja luotettavamman tiedon perustan erilaisissa tilanteissa.
Koska objektiivisuus on eräänlainen supervoima niin käydään nyt yllä listatut asiat kohta kohdalta läpi ja näin saat hyviä ehdotuksia siihen, miten voit ponnistella kohti suurempaa objektiivisuutta.
Tietoisuus omista ennakkoluuloista
Tietoisuus omista ennakkoluuloista on ensimmäinen askel kohti objektiivisuutta. Ennakkoluulot ovat tiedostamattomia tai tiedostettuja käsityksiä, joita meillä kaikilla on erilaisista asioista, ihmisistä ja tilanteista. Ne voivat perustua esimerkiksi kulttuurisiin vaikutteisiin, henkilökohtaisiin kokemuksiin tai ympäröivän yhteiskunnan näkemyksiin. Tässä muutamia keinoja olla tietoinen omista ennakkoluuloista:
Itsetutkiskelu: Pohdi omia arvojasi, uskomuksiasi ja tuntemuksiasi eri tilanteissa. Mieti, onko olemassa tiettyjä näkökulmia tai käsityksiä, jotka herättävät sinussa erityisen voimakkaita tunteita tai vahvoja mielipiteitä.
Kysy toisten mielipiteitä: Pyydä läheisiltäsi, ystäviltäsi tai kollegoiltasi palautetta siitä, minkälaisia ennakkoluuloja he saattavat havaita sinussa. Ulkopuolinen näkökulma voi auttaa tunnistamaan asioita, joita et ehkä itse huomaa.
Seuraa omia reaktioitasi: Kun törmäät tilanteisiin, tietoihin tai uutisiin, jotka herättävät voimakkaita tunteita, pyri analysoimaan, mistä nämä tunteet johtuvat. Onko taustalla jokin ennakkoluulo tai ennakko-oletus?
Tutustu erilaisiin näkökulmiin: Hanki tietoa eri kulttuureista, uskomuksista ja elämäntavoista. Tämä auttaa laajentamaan näkemystäsi ja havaitsemaan, kuinka omat ennakkoluulosi voivat vaikuttaa tulkintoihisi.
Harjoittele avoimuutta: Pyri olemaan avoin uusille ajatuksille ja näkökulmille. Tunnista hetket, jolloin vastustat uutta tietoa tai ajatusta automaattisesti, ja kysy itseltäsi, miksi reagoit niin.
Tietoisuuden lisääminen omista ennakkoluuloista vaatii itsetutkiskelua ja avoimuutta. Tavoitteena on tunnistaa omat taustavaikutteet ja pyrkiä erottamaan ne objektiivisesta tarkastelusta.
Vahva tunne tai voimakas mielipide ei välttämättä perustu faktoihin, vaan virheelliseen ennakkokäsitykseen. Omat tunteet ei monestikaan ole kovin luotettava totuuden mittari. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö faktoihin perustuvaan näkemykseen voi suhtautua voimakkaalla tunteella. Itse asiassa on varsin ihailtavaa se, että joku esimerkiksi rakastaa syvästi totuutta tai jotain muuta ylevää ihannetta ja on valmis puolustamaan sitä. On myös tervettä vihata turmelevia käyttäytymistapoja. On esimerkiksi fakta, että alkoholi liiallisesti nautittuna yhdistettynä autolla ajoon on äärimmäisen vaarallinen tapa. Objektiivinen ja tosiasioita rakastava ihminen ei välttämättä suhtaudu kaikkeen viileän rauhallisesti. Mutta silloin kun asiaan liittyy voimakkaita tunteita täytyy luonnollisesti olla tarkkana, että ne eivät sumenna selkeää ajattelua.
Tutkiminen ja tiedonhankinta
Tutkiminen ja tiedonhankinta ovat tärkeitä tekijöitä objektiivisuuden saavuttamisessa. Tässä on joitakin tapoja, joilla voit tutkia ja hankkia tietoa tavoitteena suurempi objektiivisuus:
Monipuoliset lähteet: Kun tutkit jotain aihetta, pyri hyödyntämään monipuolisia lähteitä. Tämä tarkoittaa, että etsit tietoa eri lähteistä, kuten kirjoista, tutkimuksista, artikkeleista, verkkosivustoista ja asiantuntijahaastatteluista.
Tarkista lähteiden luotettavuus: Varmista, että käytät luotettavia lähteitä, joilla on hyvä maine ja jotka perustuvat tieteellisiin periaatteisiin. Yliopistot, tutkimuslaitokset, viranomaiset ja tunnetut asiantuntijat ovat yleensä luotettavia lähteitä. Älä silti luota sokeasti näihinkään. Faktojen tarkistusta on hyvä tehdä moneen suuntaan.
Ristiintarkistus: Jos mahdollista, yritä varmentaa tieto useammasta kuin yhdestä lähteestä. Jos eri lähteet vahvistavat samat tiedot, se lisää tietojen uskottavuutta. Vielä parempi jos ikään kuin kilpailevat leirit ovat tulleet samaan johtopäätökseen. Silloin ollaan todennäköisesti tekemisissä todella lujan faktan kanssa, joka on riippumaton erilaisista teorioista ja näkemyksistä.
Käytä ensikäden lähteitä: Pyri hyödyntämään alkuperäislähteitä, kuten alkuperäisiä tutkimuksia, kirjoituksia tai asiakirjoja, kun se on mahdollista. Näin voit välttää tietojen vääristymistä tai tulkintojen välittämistä.
Kriittinen lukutapa: Lue lähteitä kriittisesti. Arvioi, miten hyvin tiedot ovat perusteltuja ja mitä todisteita ne esittävät väitteidensä tueksi. Kiinnitä huomiota myös mahdollisiin lähteen puolueellisuuksiin.
Vältä mututuntumaa: Älä tee päätelmiä pelkän mututuntuman tai olettamusten perusteella. Pyri saamaan konkreettisia faktoja ja tietoja, jotka tukevat näkemyksiäsi. Ole valmis myös siihen, että omalle näkemyksellesi ei löydy lujia perusteita. Kulje rohkeasti sinne minne todisteet vievät.
Ajankohtaisuus: Tarkista, että käyttämäsi tiedot ovat ajantasaisia. Joissain tapauksissa vanhentunut tieto voi olla virheellistä tai harhaanjohtavaa.
Syventy aiheeseen: Pyri saamaan kokonaisvaltainen kuva aiheesta lukemalla eri näkökulmista ja syventymällä aiheeseen perusteellisesti.
Tutkimisen ja tiedonhankinnan avulla voit vahvistaa objektiivista näkökulmaasi ja tehdä päätöksiä, jotka perustuvat faktuaalisiin tietoihin. Muista olla tietoinen myös omista ennakkoluuloistasi, jotta ne eivät vääristä tulkintaasi saatavilla olevasta tiedosta.
Objektiivisuudessa tarvitaan rohkeutta, koska aina on se mahdollisuus, että omat henkilökohtaiset näkemykset ja faktat eivät täsmää. Järkevä ihminen tietenkin taipuu tosiasioiden edessä, eikä pidä itsepintaisesti kiinni valheelliseksi osoitetusta tiedosta. Joissakin asioissa tilanne on luonnollisesti se, että todisteaineisto mahdollistaa erilaisia tulkintoja kunnes saadaan uutta tarkempaa tietoa. Joissakin asioissa tilanne on toinen ja positiivista todistusaineistoa on kertynyt niin paljon, että asian epäileminen ei ole enää järkevää. Esimerkiksi sitä, että maapallo on pallomainen ei voi järkevin perustein epäillä. Silti on olemassa joukko ihmisiä, jotka kannattavat litteän maan -teoriaa. Toisaalta mistä tiedät, että maa on pallomainen? Lopulta kovin moni ei välttämättä osaisi perustella sitä, vaan on hyväksynyt asian lähinnä siksi, että se on vallitseva näkemys. En osaisi itsekään lonkalta heittää kovin kummoisia perusteita maan pyöreästä muodosta. Olen niitä toki tutkinut, mutta kaikkea ei vain muista, koska harvemmin asiaa tarvitsee kenellekään perustella. Se, että maa on pallon muotoinen on toki oikea näkemys, mutta otin asian esiin havainnollistaakseni sitä, että aika helposti sitä elää elämäänsä selvittämättä asioiden faktapohjaa sen tarkemmin. Ajattelu on helppo delegoida muille.
Kriittinen ajattelu
Kriittinen ajattelu on taito, joka auttaa sinua arvioimaan ja analysoimaan tietoa sekä tekemään perusteltuja päätöksiä. Se edellyttää kykyä tarkastella asioita syvällisesti, kyseenalaistaa oletuksia ja tunnistaa vääristymiä. Tässä on joitakin tapoja, joilla voit soveltaa ja kehittää kriittistä ajattelua:
Kysy kysymyksiä: Älä tyydy pintaan, vaan kaivaidu syvemmälle. Kysy itseltäsi kysymyksiä kuten "Miten tämä tieto on saatu?", "Mitä todisteita tälle väitteelle on?" ja "Onko tässä piileviä olettamuksia?"
Kyseenalaista oletukset: Tunnista omat ja muiden esittämät oletukset ja kysy, ovatko ne perusteltuja. Älä oleta, että kaikki on totta vain siksi, että se on yleisesti hyväksytty. Älä myöskään luota sokeasti auktoriteetteihin tai perusteluihin, jotka kuulostavat vakuuttavilta. Taitava puhuja tai kirjoittaja voi saada kuulostamaan asian vakuuttavalta, vaikka luja totuuspohja puuttuu. Tarkista siksi faktat.
Etsi vastakkaisia näkökulmia: Pyri ymmärtämään eri mielipiteitä ja tulkintoja. Etsi argumentteja ja näkemyksiä, jotka ovat eri mieltä kanssasi, ja punnitse niitä avoimin mielin. Yksi voimakas tutkimusmenetelmä on mielipiteen kumoaminen. Mielipide, jota ei onnistuta kumoamaan kun sitä tarkastellaan kriittisesti ja todistusaineistoa tutkien on lujalla pohjalla. Se ei silloin ole enää vain jonkun mielipide, vaan tosiasia tai ainakin toistaiseksi voittava teoria.
Tarkkaile virheitä ja vääristymiä: Opettele tunnistamaan yleisiä ajattelun virheitä, kuten mutkikkaan syy-seuraussuhteen yksinkertaistaminen, mustavalkoinen ajattelu tai vahvistuksen hakeminen omille näkemyksille.
Painota todisteita: Arvioi, kuinka vakuuttavat ja luotettavat esitetyt todisteet ovat. Älä anna heikkojen tai epäselvien todisteiden vaikuttaa päätöksiisi liikaa. Todisteiden pitäisi olla tosiaan vakuuttavia. Varma tieteelliseltä kuulostavia väittämiä, äläkä sekoita niitä vakuuttaviin todisteisiin. Kaiken maailman tuotteita markkinoidaan muka tieteellisesti todistettuna. Kun asiasta puhuu joku valkoinen takki päällä hienon kuuloisesti tieteelliseltä kuulostavia sanoja käyttäen ja vielä tutkimuksiin vedoten on todella helppo mennä lankaan.
Harkitse tunteita: Tunnista, miten omat tunteesi voivat vaikuttaa päätöksentekoosi. Pyri erottamaan tunteet faktuaalisesta tiedosta. Tunteet voivat olla voimakkaita ja valitettavasti voimakkaita harhaanjohtajia. En väitä, etteikö tunteisiin voisi koskaan tai millään tavalla luottaa, mutta asian kanssa täytyy olla todella tarkkana. Voimakkaalla tunnekokemuksella kun puolustetaan kaikenlaista humpuukia.
Harjoittele ongelmanratkaisua: Ratkaise monimutkaisia ongelmia ja tilanteita, joissa joudut punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja arvioimaan niiden etuja ja haittoja.
Keskustele muiden kanssa: Osallistu keskusteluihin ja kuuntele erilaisia mielipiteitä. Keskustelu muiden kanssa voi haastaa omia ajatuksiasi ja auttaa niiden kehittämisessä. Ihminen väistämättä ajautuu jonkinlaiseen kuplaan, jossa erilaisten mielipiteiden määrä vähenee. Tosin todistetusti valehtelijoiksi osoittauneiden kanssa ei välttämättä kannata olla tekemisissä. Tai sellaisten, joiden motiivien tietää olevan vilpilliset. Tietoisesti ei kannata hakeutua huonoon seuraan. Varsinkin jos heidän mielipiteensä ovat tuhoisia tai jotenkin haitallisia. Joskus jotkut kääntyvät katkeroituneina tunnesyistä tosiasioita vastaan ja haluavat vetää muita mukaansa valheiden verkkoon.
Kriittisen ajattelun kehittäminen vaatii harjoitusta ja aikaa, mutta se voi parantaa päätöksentekokykyäsi ja auttaa sinua erottamaan luotettavan tiedon epäluotettavasta. Muista olla avoin uusille näkökulmille ja jatka taitojen harjoittelua erilaisissa tilanteissa.
Empatia ja toisten näkökulmien ymmärtäminen
Empatia ja toisten näkökulmien ymmärtäminen ovat tärkeitä objektiivisuuden edistämisessä. Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää heidän tunteitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tässä muutamia tapoja kehittää empatiaa ja ymmärtää paremmin toisia näkökulmia:
Kuuntele aktiivisesti: Kun keskustelet toisten kanssa, kuuntele tarkkaavaisesti heidän sanomisiaan. Älä keskeytä ja anna heille tilaa ilmaista ajatuksensa.
Kysy avoimia kysymyksiä: Kysy kysymyksiä, jotka auttavat toista avautumaan ja selittämään tunteitaan ja ajatuksiaan syvemmin.
Harjoittele empatiaa päivittäin: Yritä tunnistaa tilanteita, joissa voit harjoittaa empatiaa. Voit tehdä tämän esimerkiksi seuraamalla uutisia ja yrittämällä ymmärtää eri näkökulmia.
Aseta itsesi toisen saappaisiin: Kuvittele, miltä toisesta tuntuu kyseisessä tilanteessa tai päätöksessä. Miten he näkevät maailman ja mitä heidän kokemuksensa ovat?
Vältä ennakko-oletuksia: Älä oleta automaattisesti tietäväsi, mitä toinen henkilö ajattelee tai tuntee. Kysy ja yritä ymmärtää heitä aidosti.
Opettele tunnistamaan yhteys: Yritä löytää yhteisiä kokemuksia tai tunteita, jotka voivat auttaa sinua ymmärtämään toisen näkökulmaa.
Ole avoin oppimaan: Jos kohtaat uudenlaisia näkökulmia, älä sulje niitä automaattisesti pois. Ole avoin oppimaan ja laajentamaan ymmärrystäsi.
Vältä tuomitsemista: Ymmärtämisen tavoitteena ei ole välttämättä olla samaa mieltä, vaan ymmärtää, miksi toinen ajattelee tai tuntee niin kuin hän tekee. Tämä on tärkeä piirre, sillä suvaitsevaisuuden käsitettä käytetään usein väärin ja siitä tulee suvaitsemattomuuden työkalu. Suvaitsevaisuus edellyttää mielipideristiriitaa, mutta suvaitsevainen ihminen pystyy säilyttämään käytöksensä kunnioittavana siitä huolimatta. Jos molemmat osapuolet ovat täysin samaa mieltä asiasta, ei suvaitsevaisuutta enää tarvita. Suvaitsevaisuus edellyttää mielipide-eroa.
Empatian harjoittaminen voi auttaa sinua näkemään tilanteita laajemmin ja välttämään omien ennakkoluulojen vaikutuksen. Se voi myös parantaa vuorovaikutustaitojasi ja auttaa sinua rakentamaan parempia suhteita muihin ihmisiin.
Selkeiden argumenttien ja todisteiden esittäminen
Tämä viimeinen piirre liittyy siihen, miten voit perustella omaa näkökantaasi järkevästi. Selkeiden argumenttien ja todisteiden esittäminen on olennainen osa objektiivista ja vakuuttavaa viestintää. Tässä on joitakin vinkkejä siihen, miten voit esittää selkeitä argumentteja ja tuoda esille vakuuttavia todisteita:
Rakenna looginen rakenne: Järjestä argumenttisi selkeään ja loogiseen järjestykseen. Aloita vahvimmasta argumentista ja etene kohti heikompia perusteluja.
Käytä faktoja ja todisteita: Tuetut väitteet ovat vakuuttavampia kuin mielipiteet. Käytä faktoja, tilastoja, tutkimustuloksia ja muita konkreettisia todisteita vahvistaaksesi väitteitäsi.
Vältä yleistyksiä: Älä perusta argumenttejasi liian yleisiin väitteisiin, vaan tuo esille tarkat esimerkit ja tapausesimerkit.
Vältä ad hominem -hyökkäyksiä: Älä keskity henkilöön tai hänen luonteeseensa, vaan keskity argumentteihin ja esitettyihin todisteisiin.
Tarkista lähteiden luotettavuus: Jos tuot esille lähteitä, varmista niiden luotettavuus ja tarkasta, että ne ovat ajantasaisia ja asiantuntevia.
Ole selkeä ja ytimekäs: Vältä liian monimutkaisia lauserakenteita tai liiallista teknistä sanastoa. Pyri ilmaisemaan argumenttisi selkeästi ja ymmärrettävästi.
Vastaa mahdollisiin vastaväitteisiin: Ennakoi mahdollisia vastaväitteitä ja ole valmis vastaamaan niihin. Tämä vahvistaa argumenttiasi ja osoittaa, että olet harkinnut asiaa monesta näkökulmasta.
Käytä vertauksia ja esimerkkejä: Vertaukset ja konkreettiset esimerkit voivat tehdä argumenteistasi helpommin ymmärrettäviä ja havainnollisia.
Käytä loogisia perusteluja: Käytä perusteluissa loogisia ajatuskulkuja, kuten deduktiota (yleisestä erityiseen), induktiota (erityisestä yleiseen) ja analogiaa (vertailu vastaavien asioiden välillä).
Ole avoin uudelle tiedolle: Jos havaitset virheen argumentissasi tai saat uutta tietoa, ole valmis muuttamaan kantaasi tai päivittämään argumenttisi.
Selkeiden argumenttien ja vakuuttavien todisteiden esittäminen auttaa tekemään viestinnästäsi perusteltua ja objektiivista. Muista myös kuunnella toisten argumentteja avoimesti ja ole valmis keskustelemaan niistä rakentavasti.
Loppusanat
Tässä oli melko paljon asiaa objektiivisuudesta. Toivottavasti hyödyt näistä periaatteista ja opit tunnistamaan paremmin faktoja. Tunnettu sanonta kuuluu "totuus tekee vapaaksi". Faktapohjainen elämä ei välttämättä ole aina kaikkein helpoin tie, mutta pitemmällä tähtäimellä sen hyödyt voittaa kohdatut haasteet.
Ihminen voi kyllä melko varmasti elää ihan tyytyväisen elämän myös vahvasti subjektiivisten mielipiteiden ohjaamana, mutta kuinka toivottavaa se on laajemmassa mittakaavassa. Pitäisin totuuden rakkautta ihmisen moraalisena velvollisuutena, koska niin kauan kuin ihmiskunta ei yhdisty totuudessa tulee mielipide-erot väistämättä johtamaan konflikteihin. Rauhaa ei voi olla ilman yhteisiä normeja. Ihannetilanteessa suvaitsevaisuuttakaan ei enää tarvita, koska kaikki pyrkii kohti samaa päämäärää, objektiivista totuutta.
Toki on elämänalueita, joilla subjektiivisia mielipiteitä ja mieltymyksiä tulee olemaan ikuisesti. On melko turhaa kiistellä siitä, että kumpi on maultaan parempi hedelmä, banaani vai omena.
Tilanne on toinen kun siirrytään esimerkiksi moraalin alueelle. Jos moraalissa todella hyväksyttäisiin subjektiivisuus ihanteena niin seuraukset olisivat katastrofaaliset. Ja näitä seurauksiahan on voitu jo todistaa tuhansia vuosia, koska maailman historiassa on ollut lukematon määrä yksilöitä, jotka ovat eläneet elämänsä omien lakiensa mukaan, tuhoisin seurauksin. Siinä kohtaa kun vaarallinen rikollinen otetaan kiinni ja suljetaan vankilaan, moni on tyytyväinen, että on olemassa lakeja, joihin kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulisi alistua.
Sama asia pitäisi saada toteutumaan globaalissa mittakaavassa. Mutta iso kysymys onkin se, että onko olemassa todella objektiivista moraalia. Eli onko aidosti universaaleja moraalisia lainalaisuuksia, joihin mukautumalla ihmiskunta voisi nauttia rauhasta ja turvallisuudesta? Vai onko moraali aina vain kulttuurisidonnaista ja ihmisten luomaa? Isoja kysymyksiä, joihin olisi tärkeää yrittää löytää objektiivinen totuus. Näihin kysymyksiin on hyvä päättää tämä artikkeli. Jatketaan faktojen selvittelyä ja suurempaan objektiivisuuteen pyrkimistä.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä
Comments