Hei! Tässä artikkelissa kerron, miten maalaus syntyy impressionistisella metodilla. Valaisen aihetta kuvien välityksellä ja vertailen impressionistista metodia akateemiseen eli lineaarisempaa maalausmetodiin.
Impressionistinen aloitus
Impressionistinen aloitus poikkeaa lineaarisesta aloituksesta. Impressionisti alkaa rakentaa maalausta ison kuvan kautta maalaten kankaalle aiheesta visuaalisen yleisvaikutelman.
Tämä tapahtuu asettamalla kankaalle värimerkintöjä ja johtavat visuaaliset efektit.
Impressionistinen aloitus voisi näyttää esimerkiksi tältä.
Huomaa, että aiheen hahmottelu tapahtuu isoilla värimassoilla sen sijaan, että objektijen muotoa määriteltäisiin ääriviivojen avulla kuten lineaarisessa metodissa.
Kaikkien visuaalisten osa-tekijöiden työstäminen yhtäaikaa
Impressionisti ei ajattele mitä näkökentässä olevat objektit ovat, vaan sen sijaan näkemiään värejä ja niiden sijainteja suhteessa toisiinsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö impressionisti piirtäisi maalatessaan. Aiheen totuudenmukainen kuvaaminen vaatii luonnollisesti myös muotojen artikulaatiota. Poikkeuketen akateemisesta tai lineaarisesta tavasta tätä muotojen määrittelyä ei ole eriytetty omaksi vaiheeksi, vaan se on integroitu osaksi massoilla maalaamista.
Niinpä piirustuksellinen puoli asettuu vähitellen kohdalleen kun impressionisti jatkaa teoksen työstämistä.
Impressionistinen metodi on hyvin orgaaninen ja tietyllä tavalla luonnollinen menetelmä maalata. Tosin se vaatii sitä, että maalari osaa elää silmissään ja ajatella havaintojaan vain litteinä väriläiskinä, jotka ovat asettuneet tiettyihin koordinaatteihin kuva-alueen eli näkökentästä maalausta varten rajatun alueen sisään.
Joillekin voi olla aluksi vaikeaa irrottautua objektien ajattelun maailmasta ja havainnon tulkitsemisesta käsitteellisesti. Mutta heti kun oikeaan ajattelutapaan pääsee sisälle, avautuu maalari aivan uudenlainen todellisuus. Tästä seuraa esimerkiksi maalausaiheiden tasapäistyminen vaikeudeltaan. Tämä johtuu siitä, että tunnistettavia aiheita ei enää ole tai oikeastaan on vain yksi aihe ja se on valo. Ihminenhän ei muuta näekään kuin silmiin heijastuvan valon. Maalarin on vain juurruttava lujasti tähän tosiasiaan niin, että hän oppii sivuuttaminen maalaamisen kannalta tarpeettoman selittelyn pois prosessista.
Resoluutio on vain ajasta kiinni
Se kuinka korkeaan resoluutioon maalauksen haluaa hio on kiinni siitä kuinka kauan jatkaa visuaalisen informaation lisäämistä maalaukseen. Impressionisti ei ole fotorealisti, mutta kuitenkin kykenevä säätelemään teoksen resoluutiota mielensä mukaan. Todentuntuinen ja visuaalista uskottava teos ei ole sama asia kuin äärimmäisen yksityiskohtainen maalaus.
On olemassa tarkkuutta ja tarkkuutta. Impressionisti on tarkka, mutta ei välttämättä pikkutarkka. Tai tarkemmin sanottuna impressionistin tarkkuus kohdistuu optisen uskottavuuden kannalta oleellisimpiin seikkoihin.
Impressionistinen menetelmä on suositeltava menetelmä, mutta en tiedä kuinka hyvin sillä maalaaminen luonnistuu ilman vahvaa piirustustaitoa ja lineaarista osaamista. Siksi monelle voi olla paikallaan harjoitella ensin piirtämistä ja maalaamista akateemisten suuntaviivojen mukaan. Tässä kuvasarja, joka havainnollistaa lineaarista lähestymistapaa.
Maalaustaito on kova laji ja pelkkien perustaitojen kehittämisessä on melkoinen työmaa. Mutta pitemmällä tähtäimellä edistyminen tulee olemaan nopeampaa ja optimaalista kun ei sivuuta tärkeitä perusteita. Maalarin on siksi tarpeen oppia jonkin verran hillitsemään luomisintoaan. Luominen tapahtuu aina osaamisen rajoissa ja osaamisessa on silloin perinteisten standardien näkökulmasta isoja puutteita jos havainnon jäljentäminen ei luonnistu huomattavalla tarkkuudella. Esimerkiksi tämän artikkelin impressionistinen maalaus on siinä rajoilla, että voidaan puhua perusteiden hyvästä hallinnasta.
Onko tämä liikaa vaadittu? Onko tämä sairaalloista perfektionismia? Ei ole jos laatu on tärkeää. Työn tekeminen todella hyvin ja antaumuksella ei ole mitenkään neuroottista. Sen voi tehdä iloiten ja hyvällä asenteella. Millä elämän osa-alueella voi saavuttaa mitään merkittävää vähin ponnisteluin? Tuskin millään. Jopa rentoutumisen ja irti päästämisen taito opitaan harjoittelun kautta. Ihminen toimii tiettyjen neurofysiologisten lainalaisuuksien mukaan, eikä asiat etene jotenkin maagisesti itsestään.
Moderni taidemaailma on vain vääristänyt yleisiä standardeja ja siksi pelkkien perustaitojen hallintaa pidetään merkittävänä teknisenä saavutuksena. Nykyäänhän on hyväksyttävää tehdä myös näkymättömiä teoksia. Ja kyllä se perusteiden hyvä hallinta toisaalta onkin merkittävä saavutus, koska se vaatii paljon työtä. Joku voi mieltää, että impressionistinen maalaaminen on huoletonta, vapautunutta ja rentoa maalailua, mutta näin ei ole. Rentous tulee vain kokemuksen ja harjoittelun myötä jos silloinkaan. Siihen ei voi suoraan hypätä. Joten ei muuta kuin palataan perusteisiin!
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä
Comments