Kuvataiteen perustaitoihin kuuluu ennen kaikkea näkemisen taito – ei vain katsominen, vaan nähdyn ymmärtäminen. Tämä on se kriittinen ero, joka erottaa mestarillisen taiteilijan niistä, jotka harhailevat epäolennaisuuksien parissa ilman todellista kehitystä. Silti moni harrastelija ei täysin ymmärrä, mitä "silmän kehittäminen" tarkoittaa, ja suuntaa huomionsa vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin ennen kuin perusta on kunnossa.
Ongelma ei siis ole pelkästään harjoittelun määrä, vaan harjoittelun laatu. Kuviteltu oikotie – esimerkiksi yksityiskohtien hinkkaaminen tai värien kanssa leikkiminen ilman valon ja varjon ymmärrystä – muuttuu sivupoluksi, joka ei koskaan vie perille. Ilman vahvaa perustaa mikään tekninen taito ei kanna pitkälle.

On mahdollista kyetä äärimmäisen pikkutarkkaan työhön ja silti epäonnistua saamaan aikaiseksi hyvää teosta. Ja paradoksaalisesti äärimmäisellä pikkutarkkudella tehty teos voi olla ison kuvan kannalta epätarkka tavalla, joka tuhoaa teoksen kokonaisuutena. Toinen äärilaita on tietenkin liiallinen huolettomuus, joka johtaa toisenlaiseen epätarkkuuteen. Epätarkkuuteen, jossa oikein mikään ei ole välttämättä kohdallaan.
Kuvataiteessa tarkka silmä täytyy määritellä oikein ja sitä täytyy kehittää oikeilla menetelmillä. Ymmärrätkö sinä, mitä tarkoittaa "tarkka silmä" tai "silmän kehittäminen" kuvataiteessa? Jos asia ei ole vielä sinulle täysin selvä niin tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään asiaa paremmin.
Mitä tarkoittaa ”silmän kehittäminen” kuvataiteessa?
Monelle taideharrastajalle "silmän kehittäminen" kuulostaa epämääräiseltä, mutta se tarkoittaa hyvin konkreettista taitoa: kykyä nähdä maailma niin kuin se on, ilman että mieli vääristää sitä symbolien tai opittujen kaavojen kautta.
Tämä kuva havainnollistaa sitä, symbolitason näkemistä. Mielesi liimaa automaattisesti tämän kaltaisia epätarkkoja pelkistyksiä havainnon päälle.

Kun tiedostat mielesi primitiivisen symbolitemppuilun, voit paremmin taistella sitä vastaan ja todella pysähtyä havainnoimaan maailmaan tuorein silmin.
Tämä liittyy ennen kaikkea valon ja varjon havaitsemiseen. Aloittelijat usein "näkevät" ääriviivoja siellä, missä niitä ei ole, ja piirtävät kasvonpiirteitä tai esineitä niiden oletetun muodon mukaan sen sijaan, että tarkkailisivat, miten valo oikeasti muotoilee kohdetta. Tämä johtaa litteisiin ja vääristyneisiin piirroksiin, joissa kolmiulotteisuus ei toteudu.

Silmän kehittämisessä kyse ei ole pelkästään teknisestä taidosta, vaan havainnon ja ymmärryksen yhdistämisestä.Taiteilijan täytyy oppia ohittamaan aivojen automaattiset tulkinnat ja siirtyä katsomaan kohdetta puhtaasti valon, varjon ja muodon kautta.
Toinen puoli "silmän kehittämisessä" on kyky sommitella teos taidokkaasti. Joku voisi luulla, että kunhan vain maalaan kaiken hyperrealistisesti niin syntyy mestariteos. Tämä ei pidä paikkaansa. Nimittäin mestariteos nojaa todella paljon taidokkaaseen sommitteluun. Sommittelutaito alkaa siitä, että osaa lukea mestariteoksia ja ymmärtää miksi ne toimivat.
Niinpä "tarkka silmä"on oikeastaan taito tunnistaa se mikä on oleellista ja tärkeintä.
Miksi niin moni haahuilee sivupoluilla?
Syy siihen, miksi moni harrastelija ajautuu väärille urille, on yksinkertainen: perusasiat tuntuvat tylsiltä tai liian yksinkertaisilta. He haluavat maalata kauniita värejä ja realistisia yksityiskohtia, mutta eivät ymmärrä, että ilman vahvaa perustaa nämä elementit eivät voi toimia. Pystyn samaistumaan näihin tuntemuksiin, sillä olin omassa koulutuksessani 'pakotetty' toistamaan kerta toisensa jälkeen harjoituksia, jotka eivät aina olleet kovinkaan mielenkiintoisia tai inspiroivia.



Monet kuvittelevat, että he voivat kehittää taitojaan keskittymällä siihen, mikä tuntuu kiinnostavalta – vaikkapa hiusten tarkkaan teksturointiin tai silmien yksityiskohtien hiomiseen – ennen kuin he ovat ymmärtäneet, miten valo ja varjo rakentavat muodon. Tämä johtaa lopulta umpikujaan: teokset saattavat sisältää hienoja yksityiskohtia, mutta kokonaisuus ei toimi.

Tämä on juuri se oikotie, joka muuttuu tuhoisaksi sivupoluksi. Ilman kunnollista perustaa yksityiskohtien hiominen on kuin yrittäisi rakentaa taloa ilman pohjapiirustusta. Se voi tuntua edistykselliseltä, mutta lopulta tulos romahtaa.
Nämä ovat kuvataiteen yksinkertaisia realiteetteja, joiden välttelystä on haittaa vain itselle. Mitä nopeammin taiteen harrastaja hyväksyy sen tosiasian, että suurin osa taiteen tekemiseen käytetystä ajasta on parasta keskittää perusasioiden harjoitteluun, sitä nopeammin harrastaja tulee edistymään.
Nyt on toki tärkeää ymmärtää se, että tällä tiedolla on merkitystä vain jos tavoite on kehittää teknistä osaamista eli taitoja tehdä universaalisti ymmärrettävällä tavalla laadukasta taidetta. Universaalisti tajuttava laatu tarkoittaa sitä, että kuka tahansa tajuaa, että teoksen tekemiseen on vaadittu erityistä osaamista. Jopa vankkumattomin modernisti, jolle abstrakti ekspressionismi on taiteen korkein muoto, tunnistaa ja luultavasti tunnustaa, että esimerkiksi Johannes Vermeerin maalauksissa on vaadittu taitoa.
Älä ymmärrä kuitenkaan väärin, että tämä olisi ainoa oikea tapa tehdä tai opiskella taidetta. Modernit taiteen muodot voivat perustua erilaiseen arvojärjestelmään ja silloin valinnat voivat olla erilaisia. Modernin taiteen arvojärjestelmässä tekninen taituruus ja käsityötaito eivät ole kovinkaan tärkeitä, lukuun ottamatta moderneja realismin suuntauksia kuten fotorealismia. Tosin kenellekään taiteilijalle ei ole haittaa perinteisten perustaitojen hallinnasta. Abstraktin taiteen tekijä hyötyy perinteisen perusosaamisen kehittämisestä. Lopulta jokaisen taiteilijan täytyy itse päättää millainen harjoittelu palvelee omaa taiteellista visiota parhaiten.
Saarnaanko siis taas vain samaa vanhaa sanomaa kuvataiteen perusteiden ihmeitä tekevästä voimasta? Kyllä! Kyllä! Ja Kyllä! Ja syy on yksinkertainen. Sanoin sen jo. Perusteissa on ihmeellinen voima kun ne oppii hallitsemaan hyvin.
Seuraava kuva valaisee mitä pelkillä perusteilla voi saada aikaan. Vuodesta 2017 vuoteen 2022 keskityin kuvataiteen alkeiden hallintaan. Vuoden 2022 maalaus pelaa pelkillä alkeistaidoilla. Syy miksi se näyttää melko uskottavalta on se, että olen ottanut perusteiden hallinnan ja soveltamisen vakavasti. Kyse ei ole omilla taidoilla kerskailusta, vaan oikeiden tietojen ja menetelmien voiman todistamisesta.

Otetaan vielä toinen tosielämän esimerkki siitä mitä pelkillä alkeistaidoilla voi maalata. Maalasin alla olevan maalauksen harjoitustehtävänä vuonna 2022.

Fotorealistinen maalaaminen kuuluu perustaitojen kategoriaan kaikkien niiden taiteilijoiden mielissä, jotka ovat ymmärtäneet perustaitojen merkityksen.
Ja ennen kuin sanot, että kaikki toivo on mennyttä jos ei voi sanoa hallitsevansa edes perusteita ellei kykene edellä esitetylle tasolle. Älä ole huolissasi. Nimittäin huolesi kertoo vain siitä, että et ehkä vain vielä täysin ymmärrä mistä kuvien tekemisessä on pohjimmiltaan kyse. Sitä paitsi eihän tarkoitus olekaan hypätä heti realistiseen öljymaalaukseen, vaan täytyy aloittaa aivan yksinkertaisista perusharjoituksista. Jos voit tehdä seuraavassa kuvassa esiintyvän harjoituksen ja onnistua siinä, voit onnistua sitä seuraavissakin harjoituksissa.

Progressiivisesti etenevän harjoittelun kautta taitosi kehittyvät huomaamatta kunnes lopulta saatat itsekin hämmästyä mihin pystyt. Sinun täytyy vain kärsivällisesti toistaa toimiviksi todistettuja harjoituksia. Valöörien täsmääminen on hyvä paikka aloittaa!
Luodaanpa seuraavaksi lyhyt katsaus siihen, miten silmää voi kehittää. Koska silmän kehittäminen perustaitojen ydinasioita.
Miten silmää voi kehittää?
Jos haluat todella kehittää näkemisen taitoasi ja ymmärtää kuvataiteen perusteet syvällisesti, sinun täytyy keskittyä oikeisiin asioihin:
Opettele hahmottamaan valöörit ennen yksityiskohtia.
Katso kohteita siristämällä silmiäsi, jotta näet vain valon ja varjon päämassat.
Tee luonnoksia, joissa käytät vain kahta tai kolmea valööria ja jätät yksityiskohdat pois.
Tee valöörin täsmäysharjoituksia.
Unohda käsitykset ääriviivoista ja keskity muotoihin.
Piirrä maailmaa sellaisena kuin se näyttäytyy, ei sellaisena kuin ajattelet sen olevan.
Harjoittele näkemistä esimerkiksi piirtämällä kohteita ylösalaisin, jotta aivosi eivät voi oikaista muotoja tuttuuden perusteella. Voit myös kokeilla piirtää heikommalla kädelläsi, jotta joudut todellakin toimimaan pelkän silmän varassa ilman käsityötaitoa. Tämä on muuten hyvä tapa testata sitä kuinka hyvin silmäsi toimii. Jos silmäsi toimii pitäisi lopputuloksen olla uskottava. Julkinen näytös, jonka pidin YouTubessa vuonna 2020. Sinäkin pystyt siihen! Kyse on ymmärryksen yhdistämisestä havainnointiin, ei mistään sen kummemmasta.
Analysoi mestariteoksia mustavalkoisina.
Tarkastele suurten taiteilijoiden töitä ilman värejä ja mieti, miten valöörien käyttö rakentaa kuvan.
Kopioi näitä teoksia ja keskity valon ja varjon suhteisiin.
Älä kiirehdi yksityiskohtiin ennen kuin isot massat ovat kunnossa.
Tämä on klassinen virhe: tarkkojen silmien tai huulten piirtäminen ennen kuin kasvojen perusrakenne toimii.
Katso teostasi kauempaa ja arvioi, toimiiko se suurilla muodoilla ennen kuin lisäät mitään pientä.
Kysymyksiä?
Tästä saattaa herätä joitakin kysymyksiä. Olet ehkä nähnyt YouTubessa videoita, joissa taiteilija piirtää realismin näkökulmasta taidokkaan muotokuvan aloittaen esimerkiksi silmästä ja työstäen piirustuksen valmiiksi ikään kuin kohta kerraallaan ja yksityiskohtaisesti. Eikö tämä ole ristiriidassa edellä mainitun kanssa, jossa korostin voimakkaasti miten ison kuvan hahmottaminen on kaiken A ja O, kun taas yksityiskohtiin keskittyminen johtaa harhapoluille? Ymmärrän miksi tällainen kysymys herää, mutta todellista ristiriitaa ei kuitenkaan ole.
Jos koet tämän ristiriidaksi niin se kertoo sen, että et ole vielä täysin ymmärtänyt sitä mitä yritän selittää. Nimittäin taiteilija, joka pystyy tekemään hyvän teoksen myös yksityiskohtien kautta todellisuudessa osaa myös suhteuttaa yksityiskohdat isoon kuvaan oikein. Eli palaamme alkuun. Perusteiden hyvä hallinta on kaikkein tärkeintä.
Entä esimerkiksi perspektiivioppi ja anatomia? Eikö ne ole aivan välttämättömiä, jotta voi tehdä hyviä teoksia? Eikö niitä tulisi opiskella heti alusta alkaen? Tässä on karkeasti kahdenlaista koulukuntaa, mutta molemmat tunnustuvat sen, että nähdyn ymmärtäminen on välttämätön ydintaito. Nimittäin perspektiiviä ja anatomiaa opiskellaan piirtämällä havaintoa. Kuvitellaan, että maalaat asetelman suorasta havainnosta. Mihin onnistumisesi lopulta perustuu? Se perustuu siihen, että ymmärrät näkemääsi ja pystyt siirtämään havaintosi oikeanlaisina maalauspohjalle. Tässä voi onnistua hyvin pitkälle pelkän valöörisilmän avulla, koska lopulta objektien muoto havaitaan valon perusteella. Jos näet valöörialueet oikein ja osaat kuvata ne maalauksessasi oikein, asettuvat perspektiivi ja anatomia kohdalleen itsestään. Perspektiivin ja anatomian tarkempi käsitteellinen ymmärrys on toki hyödyllistä, ja erityisesti silloin kun piirtää tai maalaa mielikuvituksesta.
Jos sinulle heräsi muita kysymyksiä aiheesta niin lisää tietoa löydät artikkeleistani, mentoroinnin välityksellä tai osallistumalla kursseilleni.
Lähetä parhain teoskuvasi osoitteeseen tuomastuimala@yahoo.com niin saat pienen näytteen mentoroinnista ja voimme keskustella voisitko hyötyä perusteellisemmasta ohjauksesta.
Vähemmän taitokeskeiseen opiskeluun sopii esimerkiksi kurssi Sinun näköisesi taide: Vapaudu ja luo.

Mestaruus rakentuu vahvalle pohjalle
Oikeanlaisen harjoittelun avulla kuka tahansa voi kehittää näkemisen taitoa ja oppia havainnoimaan maailmaa tarkemmin. Mutta tämä ei tapahdu hyppäämällä yksityiskohtiin tai oikaisemalla perusasioiden yli.
Se, joka ymmärtää tämän, säästyy vuosien haahuilulta taiteellisessa osaamattomuudessa. Hän ei juutu loputtomaan yksityiskohtien viilaamiseen, vaan rakentaa työnsä vahvalle perustalle, josta mestaruus kasvaa luonnollisesti. Nähdä oikein on taidon alku. Ymmärtää näkemänsä on mestaruuden perusta.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä