Elämän alkuperä on edelleen suuri mysteeri tiedemiehille. Asian parissa on tehty tutkimuksia vuosikymmeniä pääsemättä asiassa lopulta kovin pitkälle. Toki monia mielenkiintoisia kokeita on tehty ja mielenkiintoisia asioita on saatu aikaan laboratorioissa kaikkien näiden vuosien aikana, mutta elämän alkuperää pysyy silti mysteerinä.
Oletko saanut saman kuvan asiasta? Luultavasti. Jos olet tutkinut asiaa vähänkään niin tiedät, että elämän alkuperää ei ole onnistuttu ratkaisemaan, eikä elävää solua ole onnistuttu rakentamaan laboratoriossa.
Kuitenkin joillakin maallikoilla, ehkä monillakin, voi olla asiasta toisenlainen kuva. Nimittäin jos oman tietonsa rajoittaa esimerkiksi aiheeseen liittyviin uutisotsikoihin tai pintapuolisiin kirjoituksiin niin on mahdollista ymmärtää tiedemiesten saavutukset täysin väärin. Mistä tämä johtuu? Tässä kirjoituksessa kerron elämän alkuperän parissa suoritettujen tutkimusten todellisesta tilasta.
Harhaanjohtavia otsikoita ja yltiöpäistä toiveikkuutta
Monet elämän alkuperän parissa tutkimusta tekevistä tiedemiehistä ovat oikeita kovan luokan tiedemiehiä, joiden tietämystä ja osaamista täytyy arvostaa. Mutta toisinaan he epäonnistuvat viestimään asioista oikein meille maallikoille. Mikä on toki ymmärrettävää, koska monimutkaisten aiheiden selittäminen kansantajuisesti ei ole helppo tehtävä.
Joskus kuitenkin tiedemiesten kommenteista heijastuu myös yltiöpäistä toiveikkuutta. Esimerkiksi biologi ja elämän alkuperän tutkija Jack Szostak kertoi eräässä artikkelissa, että hän odotti, että elämää saadaan tehtyä laboratoriossa 3-5 vuoden kuluttua. Tämä lausunto on vuodelta 2014 ja nyt elämme vuotta 2023.
Szostak tosin tunnusti toisessa 2014 ilmestyneessä haastattelussa, että hän oli luultavasti liian optimistinen odotuksissaan ja sen jälkeen täsmensi: "Mitä tarkoitin sanoessani "kolmesta viiteen vuoteen" oli, että jos meillä on rakennuspalikat, pystymme luomaan kehittyvän protosolun."
Ensimmäisen artikkelin nimi muuten oli "Jack Szostak: "Life in Lab" In 3 - 5 Years" eli "Jack Szostak: Elämää laboratoriossa 3-5 vuodessa". Tämä ei ole ainoa kerta kun tämän kaltaisia uutisotsikoita on esiintynyt. Otsikko on toki todenmukainen lainaus Szostakin omasta ylioptimistisesta lausunnosta, mutta samalla se välittää väärän kuvan tutkimusalan tilasta niille, jotka eivät vaivaudu tutkimaan asiaa enempää. Tosin monesti totuus saattaa löytyä artikkelista itsestään jos viitsii lukea enemmän kuin pelkän otsikon.
RNA ja elämän alkuperä
Vuonna 2014 ilmestynyt Jack Szostakin haastattelu paljastaa, että pääongelma, jonka edessä elämän alkuperän tutkijat seisovat, on RNA-molekyylien replikoituminen ilman entsyymejä. Tämä on ollut haasteena vuosikymmenien ajan, ja vaikka edistystä on tapahtunut, se on edelleen ratkaisematta.
Szostak kertoi myös samassa haastattelussa, että energia on toinen suuri haaste protosolun luomisessa. RNA hajoaa helposti, ja aktiiviset nukleotidit, joita käytetään replikointiin, reagoivat veden kanssa ja hajoavat. Siksi tarvitaan tapa tuoda energia takaisin järjestelmään pitääkseen sen toiminnassa.
Myöhemmin vuonna 2020 pitämänsä luennon yhteydessä Jack Szostak tunnusti myös, että RNA:n muodostumisessa aika on ongelma, eikä ratkaisu. Kemiallisen evoluution hypoteeseissa nojataan usein aikaan. Kun luonnolle annetaan tarpeeksi aikaa niin kaikki on mahdollista. Szostak ei kuitenkaan vaikuta olevan samaa mieltä tästä. Tuon luennon kysymys ja vastaus -osiossa hän melko painokkaasti toi esiin sen, että asioiden täytyy tapahtua nopeasti, jotta RNA ei ehdi hajota.
Lopuksi
Tämä oli vain yksi pieni esimerkki, joka valaisee elämän alkuperän parissa tehtävän tutkimustyön tilaa. Elävää solua ei ole rakennettu laboratoriossa ja elämän alkuperä pysyy suurena mysteerinä.
Tieteen havaintoihin ja saavutuksiin liittyvään valtavirran uutisointiin kannattaa suhtautua terveellä skeptisyydellä ja tehdä faktojen tarkistusta. Yksi merkittävä havainto, jonka olen tehnyt esimerkiksi evoluution (johon elämän alkuperäkin liittyy) ympärillä käytävässä keskustelussa on se, että tiedeyhteisön sisällä keskustelun luonne on monesti erilaista kuin julkisempi keskustelu tai maallikoille suunnattu tiedotus. Toki poikkeuksiakin on, mutta on melko selvää, että suurille massoille suunnattu tiedottaminen on usein pelkistettyä, varsinkin kun on kyse monimutkaisista aiheista. Totuuden selvittäminen jää lopulta jokaisen yksilön vastuulle. Kannattaa kurkistaa joskus kulissien taakse ja pintaa syvemmälle, koska se voi avartaa omaa maailmaa ja auttaa näkemään paremmin asioiden todellisen tilan.
Sekä kemiallinen evoluutio (abiogeneesi) että biologinen evoluutio (elämän monimuotoisuuden kehitys yhdestä esivanhemmasta mutaatioiden ja luonnon valinnan kautta) ovat molemmat vielä vailla todistetusti toimivia mekanismeja ja selvästi kartoitettuja polkuja. Tunnetut muutoksia aikaansaavat luonnolliset mekanismit eivät selitä elämän historiassa tapahtuneita isoja muutoksia.
Evoluutiosta on tullut moderni luomiskertomus ja sanaa evoluutio käytetään sanan Jumala tapaan täyttäen sillä tiedoissa olevat aukot. Jos fundamentalistiset kreationistit syyllistyvät 'aukkojen jumala' argumentointiin niin yhtä lailla siihen syyllistyvät dogmaattiset evoluution kannattajat.
Mutaatioihin ja luonnon valintaan perustuvasta evoluutiosta ja sitä edeltäneestä kemiallisesta evoluutiosta on tullut dogmaattisia oletusarvoja. Niinpä puuttuvia mekanismeja ei tarvitse enää edes löytää evoluution todistamiseksi, koska evoluution on pakko olla totta. Teoria, joka selittää asioita osittain on muodostunut melkein kaiken selittäväksi faktaksi. Evoluutio on naturalistisen uskon perusdogmi, jota ei voi horjuttaa mikään.
Samalla kuitenkin käydään keskustelua siitä, että evoluutioteoriaa täytyisi päivittää tai korvata se paremmalla selitysmallilla. Kukaan vakavastiotettava tiedemies tuskin kyseenalaistaa nykyisen teorian mekanismien todellisuutta, vaan kiista koskee sen sijaan näiden mekanismien kykyjä. Tarvitaan uusia mekanismeja vanhojen ohelle, jotta elämän monimuotoisuudelle voitaisiin antaa uskottava selitys. Perinteinen selitys tosin kuulostaa loogiselta ja siitä on tullut uskottava runsaan itsevarman toiston kautta, mutta se ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.
Vielä yksi tarkennus. Kemiallinen evoluutio ja biologinen evoluutio ovat kaksi eri asiaa. Ne liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. Kemiallinen evoluutio tarkoittaa elämän alkusyntyä elottomista aineista ja biologinen evoluutio tarkoittaa sitä mitä tapahtui kemiallisen evoluution jälkeen eli miten kaikki eliölajit ilmaantuivat. Yhdistävä tekijä näissä on se, että molempien kehitysvaiheiden oletetaan tapahtumaan ilman älykkyyttä, tarkoitusta tai ohjausta.
Modernin tieteen vallitseva periaate on naturalistinen metodologia, joka sallii vain luonnolliset selitykset. Selitysmallit, joissa viitataan luonnon ylittäviin syihin, kuten Jumalaan, kuuluvat tästä näkökulmasta filosofian ja teologian alueelle. Mutta tästä on syytä huomata se, että naturalistinen metodologia on itsekin filosofinen ennakko-oletus. Itse asiassa koko tieteellinen metodi nojaa moniin filosofisiin ennakko-oletuksiin, joita ei voida todistaa matemaattisesti tai laboratoriokokeilla. Tiedettä ei voi koskaan tehdä täysin irrallaan filosofisesta päättelystä. Mitään havaintoa ei voi sanoittaa ilman jonkinlaista tulkitsevaa päättelyä. Lisäksi maailmankatsomuksellisilla näkökulmilla on väistämättä jonkinlainen vaikutus siihen millä tavalla kullakin tutkijalla on taipumus tulkita tieteellisiä havaintoja.
Vankkumattomien naturalistien olisi hyvä olla varovaisia siinä kun he arvioivat ei-naturalististen selitysmallien rationaalisuutta tai tieteellistä pohjaa, koska itse tiede perustuu tieteellisesti todistamattomiin oletuksiin. Jos tilanne näyttää sinusta nyt siltä, että totuuden selvittäminen on lopulta mahdotonta niin asiaan on olemassa mahdollinen ratkaisu.
Mitä jos maailmankaikkeuden ja elämän takana onkin jokin suurempi älykkyys niin ehkä tuolta älykkyydeltä voi saada tietoa jotenkin muutenkin kuin vain tekemällä havaintoja luonnosta? Jos tällainen vuorovaikutus on mahdollista niin se taas avaa ovet sille mahdollisuudelle, että voimme saada luotettavaa tietoa maailmankaikkeudesta ja elämästä ilman tieteen rajoituksia, suoraan alkulähteestä, niin sanotusti. Tämä on mahdollisuus, jota kannattaa ainakin harkita vakavasti.
Terveisin,
Okulaarinen tieteilijä
Comments